Pipoja pienille

Joskus ööö... viime talvena ehkä oli mediassa ja ravelryssä ja kaikkialla kampana pienten vastasyntyneiden kokoisten vauvan pipojen keräämiseksi luovutettavaksi vastasyntyneille vauvoille. Vauvan asioitahan on aina ihana neuloa, vauvat on söpöjä ja tekeleet pieniä ja valmista tulee suurinpiirtein minuutissa, etenkin jos tarpeeksi isoilla puikoilla tekee. Tempaisin sitten muutamana iltana pipoja puikoille (muistaakseni 4,5 mm) ihan urakalla, lankana aina niin ihana Ricon Essentials Merino Arania, jotka olin muistaakseni ihan tätä varten ostanut Villavyyhdistä (tietysti!).

Tässä vähän kuvagalleriaa.

Ravelry: To Welcome the Newcomers

Ravelry: Chevron Hat

(No project at Ravelry / Ei omaa projektia Ravelryssä)

Joo-o. Mitäs näistä kuvista nyt sitten oikein sanoisi, muuta kuin voin vaan pyytää anteeksi, että silmänne varmaan just kuolivat pois. Kuvathan on siis otettu iPadilla kesken neulemiittia, kun sain vihdoin kuriirin pipoille. Eipä siinä mitään, kuva se on huonokin kuva. Pakko oli vielä heittää käsittelykerroksia miljoona plus yksi, koska alkuperäisissä ei näkynyt muuta kuin jotain epämääräistä harmaata massaa, uskokaa tai älkää. :D

Tässä siis yksi ja ehkä keskeisin syy Puutavillaan viime aikaiselle radiohiljaisuudelle: kadotin kameran akun laturin joskus syksyllä ja nyt ei oteta sitten kuvia ennen kuin laturi taas suvaitsee tulla löydetyksi. Toiste en taida iPadia kuvaamiseen käyttää, ei millään pahalla sitä armasta laitetta kohtaan, mutta ei siitä kyllä kuvaamiseen ole (paitsi ehkä joissain tilanteissa Instagrammilla).

I knit some baby hats and took some godawful photos of them with my iPad. I've lost my camera charger, so we'll see when I'll be posting next time. There's a limit even to my tolerance of awful photos. 

Kahelit kuitupitoiset kokoontumisvarjot

Kun onnekkaat kerääntyivät viikonlopuksi taas kerran Päivölään retriittiin (tai no, kuitupitoisiin kokoontumisajoihin-mitkä-lie) niin kotio jääneet varjoilivat ihanaisen Tintin luo ihan meidän lähistöllä. Olin jo melkein unohtanut koko tapahtuman, mutta sitten tulin siihen lopputulokseen, että häpeähän se olisi olla menemättä, kun kerran "kivenheiton" (n. 3km) päässä kerran on oivaa neuleseuraa tarjolla tuvan täydeltä. 

Kuten kuvista näkyy, paikalla oli n. reilu olohuoneellinen porukkaa (osa lymyili keittiössä kuvien oton aikaan), suurin osa oli tuonut jotain pientä herkkua mukanaan ja pöytä notkui sen mukaisesti. Kokoontumisvarjojen jälkeen kaappasin Lappis-Lauran kainaloon ja vein sen meille yöksi. :D

Nam nam. Oli piirakkaa, salaattia, leipää, keksejä, kakkuja, kuivattuja hedelmiä, viiniä, limua, teetä ja kahvia... Alla olevat suklaakeksit tuli allekirjoittaneelta. Hyvin näyttivät menevän kaupaksi.

Yllä ihanaisen Mhiin ihanan värinen sukan alku. Alla omat rähveltämiseni Tintin värttinän ja kuidun kanssa. Kiitos ja anteeksi!

Kuten aina, oli oikein erityisen mukavaa. Tein uusia live-tuttavuuksia ja vaihdoin kuulumisia vanhojen tuttujen kanssa. Moisen illan jälkeen edes Päivölän reissun missaaminen ei harmita ihan niin paljoa. Neule-"skene" on vaan yksin moninkertaisen ihana. <3

A week ago on Saturday, I was exhausted after a very busy week and almost had forgotten that that it was the bi-annual fiber arts retreat weekend and there was a meeting planned for all of us who couldn't make the actual retreat at Päivölä. My good friend Tintti had invited us over, and it really would have been a shame not to go, as she lives really close and everything. 

We had a great time (as always), lots of food and drink (as usual), and I made new friends and had a lovely time chatting with the old ones as well. I managed to borrow a spindle from Tintti, as you can see in the picture above... Thank you and I'm really very sorry for messing up your spinning so far! 

Thank you everyone, for the great evening and just being there part of the lovely knitting community. You have all enriched my world immensely!