Star Wars -pipo

Neuloinpa taas kirjoneuletta, ihanaa, ihanaa kirjoneuletta. Siihen jää aina koukkuun.

Tällä kertaa kyseessä oli poikaystävän viime jouluna lupaamani Star Wars -pipo, jonka suurin kynnys oli kaavioiden löytämisessä ja muokkaamisessa tähän sopiviksi. Lopulta päädyinkin käyttämään useampaa Ravelrystä löytämääni ilmaisohjetta, joiden pohjalta muokkailin kuvioita pipoon. Neulepintakin tasaantui mukavasti pienen liotuksen jälkeen, joten vaikka piposta tuli ehkä aavistuksen liian väljä, on siinä kuitenkin kiva idea ja koska poikaystävä on pipoa käyttänyt niin oletettavasti hän on siitä myös tykännyt. Nyt haluan lisää tätä lankaa ja kirjoneuleita elämääni!

Ravelry: Daryl's Star Wars -hat

3mm / 3,5 mm

Jamieson's Shetland Spindrift 

A Star Wars -hat for the BF. I think he likes it!

Eka paita / The First Sweater

Sain taas jotain valmiiksi... noin kahden vuoden neulomisen jälkeen. Ostin langat tähän neuleeseen kaksi vuotta sitten massiivisessa kesäneuletapahtumassa, jonne Hopeasäikeen Pirre tuli valtavien kassien kanssa ja muutenkin lankaa vaihtoi omistajaa pöytien yli ja ali valtavia määriä. Sain projektin alullekin aika pian langan hankkimisen jälkeen, mutta syystä ja toisesta neulominen on ollut varsin hidasta. Ravelry-muistiinpanojen mukaan sain vartalo-osion valmiiksi viime vuoden alussa, eli hihoihin on mennyt noin 7 kuukautta per hiha.

Nyt paita on kuitenkin valmis! Tästä ei todellakaan tullut tunikaa kuten ohjeessa, vaan pikemminkin omaan kroppaan muotoiltu paita. En ole viitsinyt laskea, mutta todennäköisesti rivitiheyteni heittää ohjeen mukaisesta sen verran, että kroppa jäi vähän lyhyeksi. Ja lopun pituuden syökin sitten kurvikkaat muotoni... :D Olen kuitenkin varsin tyytyväinen lopputulokseen, paita sopii hyvin käytettäväksi niin housujen tai hameenkin kanssa. Pidän myös yksityiskohdista (sinisistä resoreista ja hauskasta pikku taskusta!), ne tuovat työhön hauskan lisän. Sininen lankakerä oli tosin karkuteillä ihan viime päiviin asti, mikä hidasti työn päättelyä jonkin verran...
 

Viikonloppuna päätin, että haluan saada puikot työstä vapaaksi ja päätin jatkaa jäljellä olevan hihan neulomista. Katsoin Areenasta vähän kaikkea ja neuloa posotin... Ja yllättäen sainkin paidan valmiiksi! Samaan syssyyn oli sitten pakkko neuloa myös tasku valmiiksi ja päätellä langanpäät ja muutenkin saada työ oikeasti ihan valmiiksi. Ja seuraavana päivänä oli tietenkin pakko laittaa paita päälle, vaikka ulkona oli melkien hellelukemat. Onneksi ihana 100% BFL on hengittävää ja mukavaa päällä säätä huolimatta. Ah, ihanaa lankaa, ihana paita.

 

Mustikkamaito (Project@Ravelry)

Malli /Pattern : Sweet Vanilla Tunic

Koko / Size: L 

Lanka / Yarn: 

Hopeasäie Sukka - Tuulia & Milja

Puikot / Needles: 3 & 4 mm

Ps. sain aikanaan ohjeen muuten lahjoituksena ohjeen suunnittelijalta, aivan ihanalta Veeralta! Ohje oli hurjan hyvin tehty. Tätä oli ilo neuloa, vaikka projekti olikin tauolla aina välillä pitkiäkin aikoja ja piti vähän miettiä, että mitäs tässä olikaan tullut viimeksi neulottua...

I finished my first ever ready-to-wear sweater, and it's no other than a combination of wonderful Veera Välimäki and Hopeasäie, the end result being a lovely sweater with nice little details. I love it. 

Elefantteja | Elephants

Sain jotain talven ja kevään aikana aikaiseksikin! Sinänsä hämmästyttävää, mutta olen kyllä näistä myös aikamoisen ylpeä. Sukat menivät kandiohjaajalle kiitokseksi, toivottavasti olivat sopivat ja mieluisat.

(Tässä sukat omissa jaloissa mallausta varten.)

Alunperin idean näihin sain  Hannan ihanista sukista, joista sain nauttia FB-feedini kautta koko alkukevään, kunnes lopulta itsekin sorruin. Myös sukissa esiintyvä elefantti oli erityisen tärkeä, sillä olen pitkään vitsaillut, että kandissani kestää yhtä kauan kuin norsunpoikasella syntyä (eli noin 20-22 kuukautta), vaikka tosiasiassa kokonaisuudessaan hommaan taisi mennä vieläkin kauemmin. Muistatteko tämän postauksen kahden vuoden takaa?

Joka tapauksessa sain vihdoin palautettua työn ja muutenkin valmistuminen on enää tutkintotodistuspyynnöstä kiinni. Syitä siihen, että opinnot ovat venyneet ja vatvoneet on monia - ja monet niistä ovat oikeastaan samoja kuin miksi tätä blogiakin on tullut päivitettyä aivan liian harvoin. Kaikesta huolimatta olen saanut paljon tukea ja neuvoa ja jaksamista monelta taholta, ja siksikin halusin palkita mahtavan ohjaajani, joka on ollut tsemppaamassa eteenpäin aina uskon loppuessa.

Nämä elefantit olivat vaivalloiset ja silti kovin opettavaiset ja rakkaat, vähän niin kuin kandityöt ja elefanttivauvatkin kai tuppaavat olemaan.

Elefanttisukat (Project@Ravelry)

Malli /Pattern : Water for the Elephants

Koko / Size: 36? (small) 

Lanka / Yarn: 

Lanitium ex Machina sock yarn (violet)

Hopeasäie Sukka - Kesäloma (yellow)

Puikot / Needles: 2,5 mm

I finally finished something, namely these socks for my senior thesis advisor. She helped me through many dark moments, both within the work and outside of it. To thank her for all her efforts I wanted to make something special for her... like these socks to represent the two years a mother elephant carries her young or the many many months I spent of my thesis. I really loved knitting these socks and I hope the recipient loves and appreciates them as well. 

Pipoja pienille

Joskus ööö... viime talvena ehkä oli mediassa ja ravelryssä ja kaikkialla kampana pienten vastasyntyneiden kokoisten vauvan pipojen keräämiseksi luovutettavaksi vastasyntyneille vauvoille. Vauvan asioitahan on aina ihana neuloa, vauvat on söpöjä ja tekeleet pieniä ja valmista tulee suurinpiirtein minuutissa, etenkin jos tarpeeksi isoilla puikoilla tekee. Tempaisin sitten muutamana iltana pipoja puikoille (muistaakseni 4,5 mm) ihan urakalla, lankana aina niin ihana Ricon Essentials Merino Arania, jotka olin muistaakseni ihan tätä varten ostanut Villavyyhdistä (tietysti!).

Tässä vähän kuvagalleriaa.

Ravelry: To Welcome the Newcomers

Ravelry: Chevron Hat

(No project at Ravelry / Ei omaa projektia Ravelryssä)

Joo-o. Mitäs näistä kuvista nyt sitten oikein sanoisi, muuta kuin voin vaan pyytää anteeksi, että silmänne varmaan just kuolivat pois. Kuvathan on siis otettu iPadilla kesken neulemiittia, kun sain vihdoin kuriirin pipoille. Eipä siinä mitään, kuva se on huonokin kuva. Pakko oli vielä heittää käsittelykerroksia miljoona plus yksi, koska alkuperäisissä ei näkynyt muuta kuin jotain epämääräistä harmaata massaa, uskokaa tai älkää. :D

Tässä siis yksi ja ehkä keskeisin syy Puutavillaan viime aikaiselle radiohiljaisuudelle: kadotin kameran akun laturin joskus syksyllä ja nyt ei oteta sitten kuvia ennen kuin laturi taas suvaitsee tulla löydetyksi. Toiste en taida iPadia kuvaamiseen käyttää, ei millään pahalla sitä armasta laitetta kohtaan, mutta ei siitä kyllä kuvaamiseen ole (paitsi ehkä joissain tilanteissa Instagrammilla).

I knit some baby hats and took some godawful photos of them with my iPad. I've lost my camera charger, so we'll see when I'll be posting next time. There's a limit even to my tolerance of awful photos. 

Stripe Zombies in My Brain

I feel like a zombie, a stripe zombie.

Usually zombies are pictured as (undead) people who have only one thing in their mind, brains. Well, in my case, it seems like I have only one thing on my mind - STRIPES.

Or what do you say about this collage I put together to show you what I've had on my needles for the past few weeks or so?

Seriously. It's a disease!

Täällä neulotaan raitoja. Raitoja, raitoja, raitoja.

I'm not sure how these things happen

Kävin kaikki lankani läpi, ystävän suosiollisella avustuksella. Vaikka sain kaverin matkaan ja toisellekin useamman kilon lankaa, jäi niitä silti ihan riittämiin myös tänne. Nyt ne ovat nätisti koreissaan, laatikoissaan, kasseissaan ja pusseissaan. Saa nähdä miten kauan menee, että kaikki on taas hyrskynmyrskyn (tai ainakin heikunkeikun).

Tässä ollaan vielä myrskyn silmässä, ihmettelemässä, mistä nämä kaikki langanpätkät ovat tänne oikein kantautuneet. ;)

I went through all my stash as my version of doing spring cleaning. Even though now it's all sorted and organized, I'm still not sure how I ended up with all these skeins and balls and bits of yarn.

Sukka(-a)sia

Neuloin viime jouluna äidille sukat, jotka valmistuivat muistaakseni juurikin jouluaattona. Olin jo paketoimassa sukkia, kun yhtäkkiä tajusin, että "Hei! Näähän pitää päätelläkin!". Äiti sai kuitenkin sukkansa, ja oli ilmeisesti kovin tyytyväinen. Neulojan harmiksi äiti julisti ne heti juhlasukiksi "joita saa käyttää vain suurina juhlapäivinä, kuten jouluna ja juhannuksena!". Pöhkö äiti, mieluummin neuloisin uudet puhkikulutettujen tilalle... <3

En kuitenkaan saanut otettua sukista kunnollisia kuvia ennen kuin vasta nyt, tai no, ehkä noin kuukausi sitten. Äiti on jemmannut juhlasukkansa sen verran hyvin, että niiden päivänvaloon maanitteleminen on ollut kovin kinkkistä. Ohje on selkeä, addiktoiva, ja vieläpä ilmainen Outside In. Nimi tulee tietenkin siitä, että nämä sukat neulotaan sisäpuoli ulospäin ja lopuksi käännetään. Sekin jännä juttu näissä sukissa on, että ohjeen mukainen kantapää on ns. "afterthought-heel". (Tässä YarnHarlotin postaus/ohje aiheesta.) No nyt on sekin kokeiltu! Tässä kantapää-mallissa on se ominaisuus, että jalkaan laitettaessa sukat tuntuvat kovin tiukoilta. Jalassa ne kuitenkin ovat hyvinkin istuvat, jopa napakat. Onko se sitten hyvä vai huono puoli, riippuu varmaan sukasta ja sen käyttäjästä. 

Malli (pattern): Outside In (@Knitty)

Projekti / Project @ Ravelry

Koko (size): S (small)

Lanka (yarn): Wollmeise twin (WD Merlot)

Puikot (needles): 2,5 mm?

^ kantapää / the afterthought heel 

Kiitos äidille mallaamisesta! (Kenenkään muun perheenjäsenen jalkaan ne sukat ei olisi mahtuneetkaan...)

Last Christmas(!), I knit my mother a pair of socks. They were my second pair of socks ever, and the finest pair of seconds socks, ever;  if I may say so. According to my mother, they were such fine socks that she claimed they were her "special socks for Christmas and other Holidays" and I was like O_o "Mom, I just spent hours and hours and hours slaving over socks you're not going to use?" Silly Mother, she always gets pretty tearful when we discuss the socks. Anyway, thanks to her hiding the socks "for special occasions" and it being sodamndark all the time, I never managed to get any good pictures of them until now.  Thanks Mother for modeling!  

Ps. the socks have an afterthought heel, which was pretty fun way to do it! Here's what YarnHarlot has to say on this topic.

Välipala

Olin ns. "kirjojen välissä" joten nappasin itselleni lähikaupasta jotain iltalukemista. Käsityö- tai naistenlehtien sijaan useimmiten käsi tuntuu osuvan sisustuslehtiin, sillä ne tyydyttää visuaalisuuden ja värien tarvetta paljon paremmin kuin muut helposti saatavilla olevat lehdet. Vaikka tykkäänkin haastatteluista ja hyvin kirjoitetuista artikkeleista, luen mielummin tarinat kirjoina, mattaiselta paperilta, pienessä muodossa (eli siis pokkareina). Sen sijaan aikakauslehtien suuret, räikeät sivut ilahduttavat visuaalista silmaa ja sisäistä lasta, etenkin kun sisutuslehdissä asioille on jätetty tilaa hengittää. (Kiitos tästä taittajille, Art Designereille ja muille asiasta vastuussa oleville!) 

Tällä kertaa nappasin mukaani uusimman Dekon (11/11), jonka kannessa koreili IHANAN paksut puikot ja lanka, suloinen tyttö neuleihin kiedottuina ja taustalla tilkkupeittoja kuin suoraan mummulan kammarista. <3

Lisäksi lehdessä näytti olevan ideoita joululahjoihin (myös muita kuin neulejuttuja), helppoja ja silti ilahduttavan raikkaita ideoita joulunajan koristeisiin ja pikkumuistamisiin. Tykkään!

I was "between books" so I grabbed a Deko (aka. Scandinavian Deko) so I would have something to read before going to bed. This one attracted me especially because it was all about making things yourself, enjoying yarn and fibers, playing around with different crafts and there's also a lot of ideas for Christmas. Me likes!