Thursday, September 9, 2010

Rakkailla lapsilla monta paikkaa

Minulla on ns. Kalan lapsi -syndrooma, tai näin ystäväni ja itsekin kuvailen usein itseäni. Kalan lapseuteen kuuluu se, että
a. on vanhempi, jonka horoskooppimerkki on Kalat
b. em. vanhempi on ns. tyypillinen merkkinsä edustaja ja arvostaa esteettisesti kauniita asioita ja mm. harmonisia väri- ja muotoyhdistelmiä
c. em. vanhempi on kasvattanut myös lapsensa arvostamaan kohdassa b. mainittuja asioita
d. em. lapsi omaa kuitenkin omat mieltymyksensä ja noudattaa niitä omassa vaate- ja sisustusvalinnoissa

Näin saadaan Kalan lapsi (tm).
Omassa elämässäni Kalan lapseus näkyy siten, että asioiden pitää olla kauniisti esillä, vaatteiden värien pitää sopia yhteen (muuten ei voi mennä ulos), ostoskoriin löytää tiensä usein jokseenkin tarpeettomia, mutta ah! niin kauniita asioita. Viikon aikana olen ostanut mm. italialaisen villahatun (à la old school), kaksi rusettipantaa, kimpullisen kukkia, monen monta kaunista postikorttia... You get the picture. Rahaa palaa ja mieli lepää kauniiden asioiden ympäröimänä.

(Sivuhuomautuksena mainittakoon, että olen harrastanut viime aikoina paitsi ostos- myös väriterapiaa kirkkaiden lankavyyhtien muodossa...)

Noh, tämä kaikki olkoon vaan johdantoa oikeasti kiinnostavien asioiden pariin.

Tiedättehän kaikki ilmiön, kun menee vierailulla vessaan ja tulee polttava uteliaisuus kaverin toilettikaappeja kohtaan? Neulojalla tietenkin sama ilmiö pätee myös käsityökasoja/laatikoita/kaappeja/aittoja kohtaan (kyllä, jotkut säilyttävät lankansa ihan niille tarkoitetussa aitassaan...). Muutaman stashin olenkin päässyt urkkimaan ja täytyy myöntää, että kateus iskee kun näkee muiden ihan vain käsitöille omistetut huoneet tai nurkkaukset...

Tässä kuitenkin jotain paljastuksia omista kätköistäni. :D

Napit ja nuppineulat on kiltisti ikkunanlaudalla kirkkaankeltaisissa mukeissa:




Kuten joku ehkä kuvista huomasikin, kyseiset kupit saavat enemmän aurinkoa ja suojelua kuin yksikään talouden kasveista... Suojeleehan niitä paitsi valoa läpäisevät verhot ja pari istuvaa buddhaa. :D

Langat asustaa pääasiallisesti rottinkikoreissa, molemmat korit ovat isoisoukin käsialaa.


Jos joku huolestui siitä, että täältä löytyy vain pieni korillinen lankaa, niin Novitaa löytyy sängynalan täydeltä:


Puikot asustaa projekteissa, törröttäen korista (etenkin pitkät puikot siis) tai ikkunanlaudalla nappien ja muiden kaverina.



Kirjat asustaa tietenkin kirjahyllyssä; ihan käden ulottuvilla kun sille päälle tulee:


Kirjahyllystä puheenollen, hyllyssä asustaa paitsi lankaa (pääasiassa kerimättömät vyyhdit)...

... myös keskeneräiset projektit, jotka eivät kulje mukana laukussa kouluun ja töihin.


Uusimmat lankaostokset harvoin muuttaa heti hyllyille/koreihin/tms. vaan sen sijaan uusiin tulokkaisiin tutustutaan rauhassa sohvalla istuskellen yhdessä, ehkä vähän toisiamme paijailen. Tällä hetkellä pino on ehkä aavistuksen normaalitilaa korkeammalla... (Ai miten niin on tullut ostettua lankaa viime aikoina?)



Tässä omat luurankoni, mitäs teidän kaapeistanne löytyy? Onko kaikelle paikkansa vai onko käsityöt vallanneet kaiken paljaan tilan? Minne napit, neuleet, neulat ja puikot laitetaan kun niitä ei tarvita? Miten paljon harrastustavaraa pitää tai saa olla ihailtavana? :D


(My mother is a very aesthetic person and as a daughter of such a person I've grown to appreciate beautiful things and inspiring colors as well... Here's all my knitting related things presented as they are in my apartment: buttons and small needles on the windowsill, yarn in baskets and pretty much all the books and UFOs and WIPs are located on the bookshelf. I'd love to hear how you organize you knitting life, do you have a place for everything or do you just live among all the things as they come and go?)

4 comments:

  1. Ahaa. Tuttuja nappeja näen.

    Ihania lankakasoja hei!

    ReplyDelete
  2. Satuitko muuten kurkkaamaan meidän saunaan? :-)

    ReplyDelete
  3. Muistaakseni joo, mutta mulla ei kyllä ole mitään mielikuvaa siitä. Onko sulla jotkut supersalaiset stashit siellä? :D

    ReplyDelete
  4. Mä tunnistan itsestäni pari noista esteettisistä taipumuksista, vaikka kumpikaan mun vanhemmista ei olekaan kala :)

    ReplyDelete