Syksyllä pitää...

Syksyllä pitää...

- lompsutella ympäriinsä kumisaappaissa
- potkia eteen tulevia lehtikasoja

- haistella ilmaa, joka tuoksuu omenoilta ja tuulelta

- nauttia sateesta
- lukea neulelehtiä sillä silmällä
- lukea naistenlehtiä ihan muuten vaan
- syödä kaalia ja porkkanaa
- polttaa kynttilöitä ja tunnelmoida
- kääriytyä villatakkeihin ja huiveihin
- kaivaa pipot ja lapaset esiin vaikka päivällä on vielä lämmin
- leipoa mustikoista piirakkaa
- syödä suklaata jos huvittaa
- alkaa kirjoittamaan joululahjalistaa
- juoda höyryävää teetä isosta mukista
- fiilistellä hetkessä

Näitä kaikkia tehdessä ei ehdi edes blogia päivittää. :D

Parasta juuri nyt:

neulelehti: (Viron) Käsityö
sisustuslehti: Divaani
naistenlehti: Kotiliesi
jälkiruoka: porkkanakakku
teemaku: Pirkan Karpalo-Rooibos
neulelanka: Dropsin Classic Alpaca
neulemalli: mitä tahansa kirjoneuletta
asuste: kumisaappaat ja pipo
lempivaate: sininen puuvillaneule (se vähän liian iso)


In fall one should enjoy the moment, go around smelling the air and enjoying the rain and falling leaves. Take out the warm clothes, mittens and hats, eat chocolate and blueberries and drink too much tea. Read magazines and snuggle under a blanket and dream of winter and christmas to come. 

Kesä tuli, kesä meni

Ihan ikuisuus siitä, kun olen viimeksi päivittänyt! Hyvänä syynä voidaan pitää sitä, että olen neulonut ja virkannut urakalla, KYH-juttuihin liittyen. Kesäyön hullutus ei mennyt ihan putkeen, mutta ei kyllä harmittanutkaan; siitä on aikaa kun olen saanut niin ahkerasti valmista yhtä lyhyessä ajassa! Loppujen lopuksi KYH-projekteista sain aloitettua aikataulun puitteissa kaikki, mutta valmiiksi vain reilun kolmasosan. Noin toinen kolmasosa on tullut elokuun aikana valmiiksi, ja loput vielä odottavat valmistumistaan. Silti, yllättävän hyvää tahtia nuo keskeneräisetkin näyttävät etenevän, vaikka mitään varsinaista takarajaa ei (enää) olekaan. Ehkä se pitää mielenkiintoa yllä, että keskeneräistä työtä voi vaihdella huivista sukkiin ja edelleen pipoon jos johonkin tylsistyy. Ja onhan se aina kiva saada asiota valmiiksi, siitä pitää KYH-projektien suhteellisen rajallinen koko ja määrä huolen.

Tässä vähän kuvagalleriaa kesän varrelta:

Kuten näkyy, niin on siellä ihan valmiitakin juttuja joukossa. Tarkempia speksejä KYH projekteista löytyy Ravelryn KYH-välilehdeltä. Ensi kerralla laajemmin kesäfiiliksiä, tämä oli vähän tällainen KYH-välipala. ;)


It's been a while, I know! I have a good reason, though; I've actually spent the summer knitting and crocheting instead of sitting inside by my computer. I never really made it to the finish line in Summer nights' madness, but I passed my expectations and for that I'm happy. I still have projects to finish, but for the most part I've finished lots and lots of projects too! Next time I'll try to remember some summer pics too, I did after all do something else than knit too. ;)

Hullulla halvat huvit...

Hullu kun on niin hulluja harrastaa, tai siltä ainakin on tuntunut viime aikoina. :D

Rukin kanssa puuhailessa niin kotona kuin vierasilla on tullut vännettyä kuitua kierteelle vaikka erinäisten ongelmien takia se ei aina ole ollut mitenkään yksinkertaista. Mutta kun ei malta olla tekemättäkään!

Muita hullutuksia viime aikoina on ollut syventyvä suhteeni sukkien neulomiseen. Sain hädintuskin työllä ja tuskalla neulotut raidalliset ilmastosukat pois puikoilta eilen illalla, kun pakko oli aloittaa uudet, ihanat, kuviolliset sukat ihan vaan itselle. Lankana on Äiti-Puffan värjäämää sukkalankaa värissä Sinilintu, ihanaa sini-violettia semisolidia, ihan mun väristä. Kuvaa saatte sitten kun olen kotona kameran kanssa yhtä aikaa, viime päivät on menneet matkustellessa.

Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä hullutuksena on tietenkin em. Äiti-Puffan jo joitain vuosia sitten ideoima KesäYön Hullutus, tuttavallisemmin KYH. Tavoitteena Hullutuksessa on aloittaa joka päivä kesäkuussa juhannuspäivään asti uusi kokonainen projekti, ja saada kaikki nämä päätökseen heinäkuun loppuun mennessä. Tänä vuonna on siis 25 projektia kahdelle kuukaudelle. Hullua, eikö? Aion joka tapauksessa osallistua, ja olenpa kyllä hämmentävän innostunut tästä. Saa nähdä mitä tästäkin tulee vai tuleeko mitään. KYH-raportteja on kuitenkin tiedossa täälläkin, joten varautukaa.

Tässä vielä kuva ihanasta kahelivaihtopaketista jonka sain iniehiltä Kuopiosta jo aiemmin keväällä. Paketissa oli siis KnitPicksin Shadow-lankaa kolme vyyhtiä, sekä Cascaden HeritageSilkiä yksi ihana violetti vyyhti. Lisäksi paketissa oli karkkipussi ja lupaus ohjeesta Ravelryn wish-listiltä. Sainkin yhden sijasta kaksi, ihania molemmat. Kiitos inieh! <3

I'm officially crazy. Besides raging spinning fever, I'm also knitting socks like mad. Slowly though, but very surely. And then there's Summer Nights' Madness (KYH), a knit-along-thing in which all participants are supposed to cast-on (or crochet) 25 projects by Midsummer and then cast them off by the end on July. That's just crazy! And I'm in, of course (and very excited about this too). 


Earlier this spring I participated in swaps at the Kahelit Ravelry group, and here's a picture of one the packages I got, from inieh. With KnitPicks Shadow and Cascade HeritageSilk and candy, I'm definitely loving it. Thank you, inieh! :D

Perintöä

Sain äidinäidin jäämistöstä ompelukoneen, ja isänäidin vintiltä vanhan rukin.

Nähdään sitten taas, kun mulla on paremmin aikaa. <3

Rakkautta keväässä

Luin jostain joskus kerran, että ihmisillä on erilaisia tapoja osoittaa rakkauttaan, ja erilaiset tavat ovat suurin syy siihen, miksi parisuhteissa ja muissakin ihmissuhteissa välillä tuntuu, että toinen ei välitä, ei vaan ymmärrä. Joku osoittaa rakkauttaan puheilla, toinen arkipäivän teoilla, kolmas pienillä päivää piristävillä lahjoilla. Kukaan ei varmaan ylläty jos kerron, että itsestäni Maailman Parhautta on antaa ja saada. Tämä kevät on totisesti muuttunut huomattavasti paremmaksi erinäisillä muistamisilla.

Tämä paketti kotiutui Belgiasta, täysin yllätyksekseni.

Vernat ovat Äiti-Puffan värjäämää Mohair-Sukka-Puffaa, jonka sain kunnian nimetä. 

Ihana väri, ihanaa lankaa, ihana ystävä. 

Koukuttajan kontribuutio "Kaheleiden rakkauteen". <3 sinnekin.

Viime aikoina en juuri ole ehtinyt neulomaan, aikaa vie opinnot ja etenkin proseminaarityö, josta toivottavasti kuoriutuu tulevaisuudessa myös kandi...

People have showered me with love in the form of yarn and mail and friendship. Especially the last is more precious than gold to me, and to show it off I'm planning a project using a bit of help from my knitting/crocheting friends. Other than that, my time has mostly been eaten up by my senior thesis for my bachelor's degree. Interesting stuff, I tell you.

Lohtulankaa ja iltapäiväteetä

Aina välillä tulee eteen sellaisia päiviä, jolloin mikään ei onnistu tai mene putkeen; kassit jää junaan, toisesta junasta myöhästyy, kiireessä kaatuu liukkaalla kadulla, polveen tulleet naarmut sattuu ja väsymys painaa harteilla. Sellaisina päivinä ei auta mikään muu kuin painella lankakauppaan ja hypistellä ihanaa, pehmeää, neulottavaa lankaa ja nauttia väriterapiasta.

Eilen oli vastoinkäymisten päivä ja kun Vallillan löytötavaratoimistosta ei löytynytkään unohtuneita lankakasseja, lohtu oli onneksi lähellä. Priimasta mukaan tarttui vyyhdillinen Malabrigon Lacea värissä Tuareg. Vaikka väri viehätti silmää enemmän kuin mikään muista, myös värin nimi on ihana pieni yksityiskohta, joka kolahtaa ainakin tämän antropologin sydämeen.

Jos ei mikään muu näillä talvipakkasilla lämmitä, niin seuraavan lohtupakkauksen teho on taattu: Uusin Knitscene, em. Malabrigo Lace ja vyyhti ihanan keväistä Punta Yarnsin MeriSock Space Dyedia.

Illalla ehdin vielä neulemiitteilemäänkin, mutta koska paitsi langat, myös keskeneräiset projektit ovat tällä hetkellä kadonneiden ja unohtuneiden tavaroiden jumalattaren vaikutusvoiman alaisena, täytyi tyhjästä nyhtäistä projekti matkaan - noin 15 sekunnissa, kun käsky kävi.  Kaheleilta sain SYTinä Novitan tico ticoa, näistä tulee Ilmastosukat ja jämistä ehkä itsellenikin sukkapari.

Toisin kuin ehkä useimmat neuleaktiivit, en todellakaan ehdi tekemään käsitöitä joka päivä. Tänäänkin on tullut juostua yhdessä sun toisessa riennossa aamusta saakka. Sen takia olikin ihanaa tulla kotiin ja rauhoittua kynttilöiden ja teekupposen ääreen. Ehkä illemmalla kaivan Tico ticot ja jonkun DVD:n esiin ja neulon muutaman rivin. Tai sitten ehkä en.

It was one of those days. You know what I mean, nothing goes right, in fact it feels like everything just goes wrong wrong wrong. On those days the only thing you can do is to go to your LYS and pet some lovely, soft, colorful yarn and instantly you're bound to feel better. Hence the new Knitscene magazine, a skein of Malabrigo and possibly there might have been some PuntaYarns MeriSock too. I also got as a RAK some Tico tico earlier this year, I think it's going to be socks for the Ilmastosukat-project as well as (hopefully!) a pair of socks for me too. Tonight I'm just enjoying a cozy evening at home, with a cup of tea and some good music. Possibly some knitting too, if I feel like it.

Hiljaiseloa

Pitkän bloggaustauon kääntöpuolena on ollut kohtuullisen hyvä neulemojo. Useampi projekti on edennyt omalla painollaan ja jotain on saatu valmiiksikin. So You Think You Can Knit 2010:n takaraja meni jo ikuisuuksia sitten, mutta ajattelin kuitenkin vielä jossain välissä tehdä oman postaukseni aiheesta. Varsinainen kilpailutyöni nimittäin valmistui ajoissa ja oli vielä ihan kohtuullisen näköinenkin. Ikävä kyllä joulutonttu vei sukat mukanaan ja edelleen odottelen kuvia sukista lämmittämässä saajansa jalkoja.

Syksy meni lähinnä Lahteen junaillessa ja siellä hengaillessa. Sain myös paljon ihania uusia neuletuttavia ja etenkin uusia, tärkeitä, ihania ystäviä. Ja jos nyt ihan totta puhutaan, niin kyllä tänne kotiutui lankaakin aika monta kerää ja vyyhdillistä. Kaikin puolin ollaan siis plussan puolella.

Ja koska kuvat kuulemma kertovat enemmän kuin tuhat sanaa:

Ravelryn vaihtoryhmässä sain Jouluvaihtopaketista lankaa, teetä ja muita ihanuuksia...

Oho hups, opettelin kirjoneulomaan (nämäkin ovat jo valmiit)...

Ja pitihän sitä Tallinnasta tuoda tuliaisia. Etenkin itselle.

Tänään se alkaa!

So You Think You Can Knit -showosuus siis!

Kuten edellisestä postauksesta näkyy, kovasti on Quick-Steppiä harjoiteltu ja elämäni ensimmäinen sukkapari on valmis!

Koska lähtötilanne on näinkin vaatimaton, en ajatellut alkaa sen suuremmin sooloilemaan, vaan tavoitteena on saada sukkapari tai kaksi aikaiseksi jouluun mennessä. Todennäköisesti mallineuleen harjoittelu venyy vielä show-viikoille, mutta eiköhän tästä vielä jotain valmista jossain vaiheessa synny.

Ja koska kuitenkin kilpailusta on kyse, täytyy tietenkin välineet olla kilpaurheilutasoa. Sen takia lankavalintoihinkin on panostettu, ja kuten alla olevassa kuvassa näkyy, on paljon ihania sukkalankoja hypistelty ihan vain tätä haastetta varten. Vihreästä WM Pestosta tulee näillä näkymin mallineule-kämmekäät itselleni, varsinainen kilpailutyö tulee olemaan äidille sukat (malli jääköön vielä arvoitukseksi!) Merlot Twinistä, ja jos ei pudota heti alkumetreillä vaan yleisön kannustus ja jalat jaksaa vielä loppuun saakka, on kannustuksena siellä ihan itselle ihQsukat Norosta.

Puikkoja en ole vielä ehtinyt hioa kisakuntoon, sillä tällä hetkellä ne odottelevat vielä kaupassa ostajaansa. Lanka- ja mallivalinnat ovat hiljalleen taivuttaneet tämänkin neulojan siihen lopputulemaan, että SYTYCK-sukat tullaan tekemään pienillä puikoilla. Koska omissa puikkokokoelmissa pieniä puikkoja ei juurikaan ole (pienimmät on tällä hetkellä 3,5 mm), täytyy kaupasta käydä hakemassa ainakin 3 mm ellei 2,5 mm:n puikot... Aika hurjaa!

Innolla odottaen shown alkamista!